Raumanjoki soljuaa idyllisten puutalojen kupeessa. Pyöräilijä pysähtyy kivisillalla kaiteen viereen ja tähyilee veteen, mies nostaa katseensa ja mainitsee ohimennen minulle, että virrassa on kala.
Hän kertoo vielä, että yläjuoksulla Taarinsillan luona asuu kolme meritaimenta. Yksi niistä on vähän isompi, ja hän näyttää samalla minulle noin 15 cm mittaa sormillaan. Isoja kaloja ei kuulemma ole näkynyt. Saapuvat ehkä syksymmällä kutemaan Raumanjokeen.
Meritaimenkanta Raumanjoessa on vähintäänkin arvokas, kuten Unescon maailmanperintökohteisiin lukeutuva Vanha Rauma. Luontaisesti lisääntyvä meritaimen on äärimmäisen uhanalainen. Meritaimenilla menee huonosti, sillä vuonna 2010 luokitusta kiristettiin erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi.
Vanha Rauma on laajuudessaan uniikki kulttuuriympäristö, jonka maailmanperintöstatusta arvioidaan ajoittain. Vanhan Rauman taloista vanhimmat ovat 1700-luvun rakennuskantaa ja kokonaisuus on nykyisellään asukkaiden ja yritysten elävöittämänä kaupungin sykkivä sydän.
Alueen kylkeen suunniteltu suuri kauppakeskus on herättänyt keskustelua siitä onko se kuolinisku Vanhan Rauman vireydelle, jos asiakkaan siirtyvätkin uuteen kauppakeskukseen. Eläväisen Vanhan Rauman museoituminen olisi äärimmäisen kohtalokasta myös maailmanperintöarvolle.
Molemmat sekä meritaimen että Vanha Rauma tarvitsevat osakseen huomaavaisuutta ja huolenpitoa.
Meritaimen on hyvin sopeutuvainen, kunhan sille on sopivat elinolosuhteet ja osoitetaan hivenen huomaavaisuutta. ”Verkkokalastuksen ohjaaminen pois taimenten asuttamista jokisuistoista olisi yksinkertainen ja tehokkain tapa pitää nykyiset meritaimenkannat elinvoimaisina” toteaa Helsingin yliopiston kalastusbiologian professori Sakari Kuikka.
Meritaimen naaraat palaavat 3–4 kiloisina mereltä kotijokeen kudulle, jolloin niille pitäisi ehdottomasti tarjota esteetön pääsy kutemaan. Hyvää syötävää tumma kutukala ei olisikaan.
Tanskassa kalastusta ei sallita lainkaan 500 m etäisyydellä taimenjokien suistoista. Kun jokisuu on yli kaksi metriä leveä, kalastuskielto on voimassa ympäri vuoden ja pienemmissä puroissa syksyn ja talven. ”Tanskassa meritaimenten luonnonkannat ovat alkaneet kasvamaan kalastuksen sääntelyn ansiosta. Eli taimenkantojen elvyttämien on periaatteessa helppoa, kunhan vaan annetaan kaloille mahdollisuus päästä lisääntymään” Kuikka toteaa.
Raumanjoki laskee mereen Rauman Kanalina. Lähimerialue on satama-aluetta, jossa jo laivaliikenne estää verkkojen pitämisen.
”Raumanjoen taimenia on suojellut alun alkaen julkisuus ja sen myötä kasvanut yleinen arvostus. Salakalastusyrityksiä ei ole tullut ilmi ja ulompana saaristossa rysäkalastajat vapauttavat saamansa kutukalat”, kertoo ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen Rauman kaupungilta.
Raumanjoen 157 jokipoikaseen laitettiin seurantasiru syksyllä 2016 ja Kirkkosillan alle antenni, joka rekisteröi sillan alla liikkuvat kalat.
”Tarkoitus oli laittaa seurantasiruja myös aikuisiin taimeniin, mutta kiinni saatiin vain poikasia. Sirujen avulla seurataan taimenten elämää joessa ja aikanaan toivottavasti myös sitä palaavatko ne mereltä takaisin jokeen lisääntymään”, kertoo seurannasta vastaava Hyvärinen.
Antenni reagoi välittömästi, jos sirulla merkitty kala ui sillan alle. Merkityistä kaloista 25 yksilöä on viettänyt tänä kesänä aikaa Kirkkosillan suojissa.
Tyypillisesti sillan alla on liikkunut 2-4 merkittyä taimenta päivittäin. Yhtenä kesäkuun päivänä sillan alla vieraili ennätykselliset kahdeksan kalaa. Ajoittain näyttää vaihtelevan ken kaloista viettää eniten aikaa sillan alla.
Osa kaloista ui sillan ali nopeasti ihan vaan ohikulkumatkalla, kun taas osa on viihtynyt kivisillan suojissa tuntitolkulla, jolloin seuranta-antenni ehtii välittämään kalasta tietokoneelle tuhansia merkintöjä.
Kala ei tiedä mitään taukoamattomasta datavirrasta, jonka sen vatsaontelossa oleva seurantasiru antennin läheisyydessä aiheuttaa.
”Raumanjoki on pieni. Hyvän kutusyksyn jälkeen keväällä kuoriutuvien poikasten määrä lienee moninkertainen siihen nähden, millainen joukko taimenia mahtuu joessa varttumaan. Reviirikaloja kun ovat. Kuivana syksynä ongelmana on veden vähyys, sillä pienellä virtaamalla taimenet eivät nouse Raumanjokeen”, selvittää Hyvärinen Raumanjoen ominaisuuksia taimenien kannalta.
Jokivesi on ollut tänä kesänä enimmillään vain 19 asteista, johon taimenet ovat sopeutuneet silminnähden hyvin. Katselen miten kalat liikkuvat äärimmäisen vikkelästi iltasyönnillä.
Taimenen jokipoikaset elävät joessa vähintään kaksi vuotta saalistaen eläinplanktonia, vesihyönteisiä ja pohjaeläimiä. Kirkkosillan reviiriä hallitsevan taimenen bongaan minäkin. Se on todennäköisesti taimen nro 008, jonka liikkeet antenni on rekisteröinyt yli 100 000 kertaa kesän aikana.
Nimeän taimenen raumalaisittain Iiroksi.
Kuulen loiskauksen, kun taimen nappaa vesiperhosen. Hyppään pyörän selkään. Syksyllä Raumanjoessa molskii kutukaloja, jos ne vaan pääsevät nousemaan jokeen. Tavataan taas Vanhan Rauman silloilla viimeistään silloin.